perjantai 13. maaliskuuta 2015

Esikasvatuksella oikomista

Krookukset tekevät tuloaan
Menneellä viikolla pääsimme piipahtamaan mökillä ja saimme vihdoinkin aronia pensasta nurin. Puheissa oli, että laittaisimme koko aidanteen alhaalta asti poikki, mutta kun pahiten kaatuneet oksat oli saatu siivottua, päätimme jättää aidan siihen tilaan. Siitä tuli selvästi hapekkaampi ja edes osittain ryhdikkäämpi. Vielä on vinoa oksistoa paljon, mutta jos leikkaisi pätkän päältä pois. Sen jälkeen saa kelvata ja naapuritkin saavat tihrustaa ainankin tämän kesän aidan rakosista, sillä niin hyvä näkösuoja aronia pensas on.

Aurinko on hellinyt jonkin tovin ja se on saanut muutaman kuivan läikän lumisella tontilla. Ja kappas; pari senttiä sipulikukkien kasvustoa on tullut esille, mm. krokuksia. Hienoa! Nyt jo parempi startti kuin vuosi sitten! Upea tunne!

Nyt kun on yksi vuosi takana viherpeukalo, niin on ollut edes jotain pohjaa tulevalle. Viime kauden perusteella jäi kytemään tuo kukkien ja kasvien heikko kasvu ja siihen tarttuen kaivoin vaatehuoneesta vanhan käyttämättömän akvaarion esille. Niin, mitäpä akvaariolla? No kun perheeseen kuuluu muutama kissa, niin esikasvatus on liki mahdotonta. Nostin akvaarion ikkunan äärelle ja laitoin hyvän tukevan katon sille. Tänään haen muutamia esikasvatus ruukkuja ja multaa ja hyppään jälleen kerran aivan uuteen ja ennalta kokemattomaan seikkailuun. Jännittää jo etukäteen! Alustavasti voisi esikasvattaa sokerimaissia, ruusukaalia, kesäpäivänhattua, köynnöskrassia, hieman ketoneilikkaa ja muutama siemen auringonkukkaa. Voi olla että tästäkin joutuu rajallisen tilan vuoksi tinkimään ja tietysti täytyy ottaa huomioon koulimisen jälkeinen tila. Luulen tietäväni mitä kouliminen tarkoittaa?

Tällä toimenpiteellä tunne olevani nyt jo askeleen edellä ja nauttivani loppukesästä  r u n s a a s t a  sadosta... Haaveilu onkin yksi - ellei peräti hienoin - puutarhurin synneistä. Vai olenko vasta vuoden märkien siipien räpiköinnin jälkeen jo puutarhuri? Ehkä ja todistusaineistona mainittakoon lantut, perunat ja kehäkukat. Oli siellä muutakin.

Seuraavalla käynnillä otetaan käsittelyyn mm. omenapuut joita on nyt kaksi. Kolmas sai huonon makuisen sadon vuoksi siirtyä kaatuen syjään. Hieman vanhojen marjapensaiden karsimista ja ehkä sitä aroniaa päälaelta matalammaksi. Ja tietysti ensimmäiset löylyt; muuripata on täytetty puhtaalla lumella! Kippis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti