Kolmantena päivänä

Siemeniä odotellessa

Puutarha kausi on virallisesti avattu, sillä sormet ovat olleet mullassa. Esikasvatuksen kautta pääsee herkistelemään hyppysiä hyvissä ajoin ja mielen maltin voi laskea varhaiselle laitumelle poukkoilemaan vailla järjen hiventä. Hullun hommaa, mutta mukavaa! 

Jos postimerkkeily on piiperrystä (en tiedä) on myös tämä esikasvattaminenkin. Onneksi löysin aterinlaatikosta käyttöön soveltuvan pienen väkkäräisen lusikan, jolla saan mullat siirrettyä pieniin purkkeihin - ruukkuihin...noihin pahvisiin tötteröihin, jotka voi tuikata maan lämmettyä emomaahan. Pinsetithän löytyvätkin jokaisen miehen vaatekaapin viereisestä kaapista. 

2000-luvun pienoismallini

Itse istutustapahtuma on hyvinkin koukuttava. Tulee mieleen lapsuus kun sai rakentaa koottavia pienoissarjoja, lentokoneita, autoja jne.. Tila ja toiminta on likipitäen samaa, nyt vain multa tahraa sormet, ei liima. Käsittelyssä oli pari pussia eri laijia, yksivuotista kesäpäivänhattua ja monivuotista ketoneilikkaa. Vähäisen tilan vuoksi jouduin "tunkemaan" siemenet suht pieniin purkkeihin. Koulimalla tai hyvällä tuurilla saan ne lopulta kasvupaikalle. 

Akvaariosta ensimmäinen krs tuli täyteen. Kasvatus täytyy kissojen vuoksi tehdä akvaariossa tai sitten täytyy virittää riippuvia puutarhoja sinne tänne ikkunan pieliä tai parveketta. Tilan puutteen vuoksi joudun laatimaan tarkahkon istutusaikataulun, sillä vielä olisi jäljellä mm. katkeroa, kevätvuohenjuurta, köynnökrassia, auringonkukkaa, ruusukaalia, maissia jne.. Laitoinkin jo tilaukseen valtakunnan meteorologille aavistuksen lämpimämmän kevään tai ainakin niin, ettei olisi rankkoja yöpakkasia. Lapset on saatava ajoissa pihalle leikkimään.

Ohjeiden mukaan kesäpäivänhatun kouliminen tapahtuisi n. viiden vkon päästä, joten siihen asti on armonaikaa. Sen jälkeen on otettava käyttöön suunnitelma B. Joko tila on löydettävä täältä jostain päin asuntoa tai sitten maa on jo niin lämmin, että uskaltaa laittaa varovasti maahan. Jälkimmäinen vaihtoehto lienee epätodennäköinen.

Kolmantena päivä tulivat versot

Ja sitten se mutta. Suuri mutta. No, lasketaan se ihan rehellisesti vaikka draamaksi - draaman kaareksi. Kolmantena päivänä siitä kun olin istutukset tehnyt, oli ketoneilikka pompannut jo esiin! Voi herttilee, että on nopeaa! Taitaa olla akvaariossa olosuhteet kohdallaan tai sitten se johtuu siitä kalan, siis kalankakasta jota annoin toisena päivänä. Akvaarion kosteus huitelee n. 60-90 välillä ja lämpötila sahaa 23-30 paikkeilla. Välillä päästelen höyryjä ulos, ettei aivan pystyyn homehdu. Mutta että jo kolmantena päivänä. Aikaisen kevään tilasin sen vuoksi, että ketoneilikan saa laittaa vasta toukokuussa ulos. Mikäli neilikka kasvaa tuota vauhtia, on otettava käyttöön suunnitelma C, jota ei tietenkään vielä ole! Aikataulut eivät pidä.

Lienee siis viisainta keittää kahvit ja istahtaa alas. Kahvikeiton taitoakin on hyvä pitää yllä, sillä taukojen merkitystä ei sovi vähätellä. Siinä kahvia hörppiessä voin kaivaa vaatehuoneesta lipputangon nupin esiin ja kiillotella sitä. Nuppi katkenneella varrella makasi mökin varastossa ja tulee kuulumaan siihen tankoon, jonka oli määrä nousta viime kesänä pystyyn. Jotta lippukahvit ja pannumyssy päähän aivoja työstämään. Näillä eväillä!