Maalis-, huhtikuu 2013

MAALISKUU

Vuosi oli vaihtunut ja talvi jäämässä vähälumiseksi. Tammikuussa sai raivattua kompostille hieman tilaa, mutta iso työ oli vielä edessä. Helmikuu oli joutenoloa. Siis maatenoloa; kirjastosta luettavaa ja huokailua. Noinko hieno mansikka meillekin tulee? Lannoittaa? Mitään myrkkyjä ei heitellä. Kalkkia ja tuhkaa. Hmm..täytyy vielä lukea hieman enemmän...

11.03.2014. Yritin kyhätä kompostia. Hurja tuuli. Lopunajan tein risusavottaa. 

13.03.2014. Kaunis kevätkeli. Poltin (savustin) risuja ja sain kompostin valmiiksi.

Komea komposti tuli! Se on eri asia toimiiko se? Etulaudat saa  toivottavasti kätevästi nostettua ylös. Hieman sai siistittyä aluetta ja nyt on vasta maaliskuu. Olisihan se pitänyt ymmärtää, että risut olivat vielä sen verran kosteina, että käryhän siitä nousee.

29.03.2014 Omenapuiden ja pensaiden leikkuutalkoot

No nythän tämä menee jo melko ammattimaiseksi, kun puita aletaan leikkaamaan. Ohjeita kirjoista ja internetistä. Nips naps. Paljon ei saa nipsutella, ettei puu kärsi liikaa, näin olin lukevinani. Mutta kun oksat sojottavat ties minne. Toisiaan hankaavat ainankin pois, samoin kuivat. Loppu mentiinkin mu-tu pohjalta. Silmille hyppivät oksat saivat myös lähteä. 

Aronia pensasta koulittiin kovalla kädellä. Se oli vuosien saatossa lähes kaatunut. Maanmyötäiset alaoksat saivat lähteä - osasta kasvoi jo aivan uusia versoja. Mahtaako se siitä suoristua, kun alakerta on nyt putsattu? Se jää nähtäväksi. Helpompi hoidettava se on. Rikkaruohot saavat leikkurilla kyytiä. 

Kovaa vauhtia tulevan kesän siemeniä hankittiin. Pussi sieltä, pussi täältä. Helppo oli innostua, kun hinnat pysyivät maltillisina. Jos kuva näytti hyvältä, takakannesta katselin mikä siemenseos mahtaisi olla potentiaalinen maaperän, auringon ja omien kykyjen mukaan. Nopeasti selvisi, ettei kukkapuolelta marketeissa kulleroita tai puna-ailakkeja löydy. Mm. silkkiunikko ja niittykukkaseos saivat kelvata. Hampaan koloon kuitenkin jäi. Halusin enemmän.

HUHTIKUU

Leskenlehdet huhtikuun toinen viikko

10.04.2014. Into nousee. Vilkaistiin siemenperunoita.

Siemenperunat ovat myynnissä. Onneksi tuli tutkittua etukäteen asioita, sillä muuten olisimme hukkuneet perunoihin. Meidän tarpeisiin ei niin isoa säkkiä kannata hankkia. Muutenkin torimyyjät ovat nykyään tarpeeksi ahdingossa, joten hankimme kappaleittain torikauppiaalta. Onneksi oli myös yöpakkasia, emmekä innoissamme tehneet ostosta. Samalla reissulla toki muita siemeniä tarttui ostoskoriin. 

Västäräkistä vähäsen...

14.04.2014. Linnunpöntöt ostettiin.

Jopas oli pöntöillä hintaeroa! Paikallisen ison ketjun puutarhakauppa myi kahta höyläämättömästä laudasta tehtyä peruspönttöä 16 eurolla, kun paikallinen kierrätyskeskus pyysi yhdestä pöntöstä 19 euroa! Muutoinkin yhden pöntön hinnat nousivat yli kymmenen euron. Olisin tehnyt alunperin itse, mutta tähän hätiin päätimme ostaa. Toistaiseksi aloitamme kahdella pöntöllä ja katsomme kuinka käy. Sopivat puut ovat hieman vähissä tontilla. Jatkossa voi miettiä jonkin näköistä tolpantekoa johon ripustaa pöntön, mikäli tuntuu, että tarvetta on. 

16.04.2014. Omppupuussa punarinta ja närhi. Perhonen.

Punarinta on hieno lintu! Niin myös närhi. Punarinta pomppi pitkin päivää melko lähellä. Lienee pesä jossain lähellä. Kohta tulee pönttöjäkin, vink vink. Närheä en olisi saanut kuvattua, mutta ikkunasta näin. Hieman pelkäsin, että närhet kaikkoavat, kun metsää kaadettiin kovalla kädellä, mutta toistaiseksi ovat lähimaastossa pysyneet. Mukavia vaaputtajia. 

18.04.2014. Pöntöt puuhun. Ei vielä asukkeja. Kasvimaahan merkinnät. Perhosia. 

Pönttöjen suuaukot katsottiin, etteivät joudu pahimpaan paahteeseen. Toisen pöntön paikka aavistuksen mietityttää, sillä mökillä oloaikana voi olla jonkin verran liikettä siinä main, mutta jossain luki, että linnut toki tottuvat, kun huomaavat ettei pihalla kulkijoista ole liiemmin harmia. Huhtikuun puoliväli on aavistuksen myöhäinen ajankohta, mutta olemme toiveikkaita. Malttamattomina tiirailimme, mutta asukkeja ei tullut. Myönnän, että olin jonkin verran pettynyt, mutta harmitus lienee kuitenkin turhaa. Kaikki ottaa aikansa. Ja lintujahan ympäristössä tuntuu riittävän.

Kasvimaata mittailtiin ja tehtiin merkinnät, mistä aloittaa kaivamisen. Rikkaruohopinta saa väistyä. Maaperä on päällisin puoli tuntematon ja hieman jännittää mitä pintakerroksen alla on. Kaiken maailman ph liuskoja olisi tarjolla, mutta nyt mennään hieman oikomalla. Saapahan jännittää oikeasti. Päätetty, mikä päätetty; tähän tulee pottumaa!

20.04.2014. Tehtiin kasvimaa alustaa. Pystytettiin keinu. 

Kasvimaa alusta tehty eli nurkkakepit, rajat laitettu. Hieno alku! Nyt pitäisi kuoria ja kääntää. Lapiohommia. Mikähän työ edessä? Meneeköhän vesiputki juuri kohdalla? No, se selviää nopeasti. Puoleen väliin lapiohommat maistuivat, mutta sitten alkoi silmissä sumenemaan. Taukoa huutaa tehtaanpilli! Hyvin uppoaa, matoja pulpahtelee lapiollisilla. Betonilaatan kokoisina paloina yritän repiä irti. Onkohan tämä nyt ihan fiksu kasvimaan paikka? Aurinko paistaa ja maa vaikuttaa multaiselta. Miksipä ei? Järveltä saattaa hieman tuulla. Hallanvaara? Alavilla mailla hallan vaara; nyt ollaan vasta puolessa. Kepillä jäätä - ihan kuin piruja maalaisi seinälle.

Kasvimaan alku

21.04.2014. Lapioin keto alustaa. Vaahteran pöntössä sinitiaisia. Kädet känsäiset ja kroppa kipeä. +17. 

Nyt on vauhti päällä! Lapio kulkee. Kedosta on tullut pienimuotoinen pakkomielle. Se on haastava. Menen mielikuvien johdattelemana ja sillä jaksan puskea heinänturpeita ja -paakkuja ylös. Faktapohja on taas mielitekoja taaempana. Luin, että kedon voi syksyn ohella tehdä myös keväällä, aikaisin keväällä. Siihen junaan yritän ehtiä. Keto tai niitty; samassa veneessä. Kai niillä joku ero on; minulle ne ovat yksi ja sama, ainankin tällä hetkellä. Totuuden hetkellä siihenkin tulee varmaan selkoa. Harvoin olen näin tohkeissani. Kotona odotti kaiken lisäksi siementilaus ketokukille. Keltasauramo, kurjenkello, keltavaleunikko, nurmikaunokki ja kulttuurketo seos. Ennen oli Beatles, nyt on kurjenkello. Ystävät pyöräyttelevät silmiä, kun heiluttelen siemeniä ja hehkutan keltasauramoa, tietämättä tulevasta mitään.

Vastakäännetyllä kasvimaalla oli myyrä ehtinyt jo käymään. Hienot reiät, huudahdin pakonomaisesti, epätoivoisella äänellä.   

Myyrältä terveisiä!

23.04.2014. Kannoin maata niin, että vasen käsivarsi kipeytyi. Valkovuokkoja.

Kedon alkua

Vauhtisokeutta. Lapiointi on tekniikkalaji ja unohdin sen. Käsivarsi rasittui ja kipeytyi. Sain kuitenkin keto/niittypohjan valmiiksi ja siitä olen ylpeä. Ilo kivun edelle. Ajatukset karkaavat jo kesään, kuinka istun saunan rapulla tiirailemassa auringossa kylpeviä kukkia; mehiläisiä, pöriläisiä ja perhosia. Poks! Mistähän kesästä ajatus haaveilee? Kyllä tämä kesä menee rikkojen kanssa tapellessa ja jos sitten onni suo, saatat saada päivänkakkaran narrattua nauramaan kokonaisvaltaista ketoa. Jäitä kesähattuun ja nöyrää työtä. Lapio käteen kun käsi sen kestää.  


27.04.2014. Linnuntunnistuskilpailusta palkintona pönttökirja. 

Loistava arpaonni. Kolme ensimmäistä palkittiin Juha Laaksosen Pihan linnut ja pöntöt -eloa pihapiiriin, kirjalla. Jäin kolmanneksi, mutta arvonnan kautta loksahti onni ovesta. Juuri kun on pöntöt saanut puihin, niin alan kirjallisuus on enemmän kuin toivottua! Voi kun olisi puita enemmän. 


29.04.2014. Joutsenia.

30.04.2014. Viipperät 3 euroa! Piti ostaa myyrille useampi, mutta yhteen jäi.

Taas jostain luettu, että myyriin tehoaa mm. viipperät tai silakat. Silakat menee omiin suihin, niin silloin jää jäljelle viipperä. Enpä arvannut, että torikauppias pyytää kolmea euroa. Ostin pienemmän, sen sai kahdella. Saattaa olla jopa parempi, vaikuttaa hieman ärhäkkäämmältä. Tuulta päin!



Huhtikuu oli täyteläinen. Maan muokkausta ja suuria toiveita. Kevät ja kesä puskivat niin maalta, kuin taivaalta. Välillä pohdittiin ollaanko etuajassa tekemisien kanssa, onko vielä yöpakkasia, uskaltaako istuttaa mitään? Tuntui vielä, että kiire käy päälle. Sen kun toisen homman sai valmiiksi, odotti toinen kaveriensa ja serkkujensa kanssa nurkan takana. Paljon oli vielä penkkien muokkausta, maan parantelua ja muuta viilaamista, jonka vain itse ymmärtää. Säätiedotuksia tuijotettiin herkeämättä. Lopulta toiseen pöntöistä saatiin sinitiaispariskunta. Näin se homma alkaa pyörimään. Olin tyytyväinen.