29.05.2014 - Jättipalsami!? -

Sitä mukaan kun kostea toukokuun ilta pimenee, sitä mukaan tietokoneen kelmeä valo lisääntyy kelmeämmissä kasvoissa. Päivä maaseudulla oli mukava, sadetta sumutti hennosti, luoden kasveille hienon eloisan pinnan. Vihreä oli kaunis. Lämmitin pihasaunan ensikertaa ja pesin hiukset kaivon lähdevedellä. Vihdoinkin pehmeä olo taloyhtiön hikikopin ja klooriveden jälkeen! Taloyhtiön saunavuoro lopetettiin sinä päivänä kun kesäpaikan hankimme. Saunaan ei kuulu sähkö, kuin korkeintaan valaistukseen. 

Tammi vihreänä

Muutama päivä ollut lepokoleaa ja sumuttavaa sadetta. Pelkäsin hieman tätä kylmän jakson vaikutusta kasveihin. Miten ne pärjäävät? Tuntui, että pieni horkka on jopa piristänyt niitä, viikon helteiden jälkeen. Yhä suurempana joukkona rikkojen rinnalle oli noussut jos mitäkin pientä piiperrystä. Herneet olivat kasvaneet pikkumiehen mittoihin ja tarhakehäkukka oli vahvistunut; sen oli myyräkin huomannut ja tehnyt viereen pienen visiitin. Suurempaa vahinkoa ei kuitenkaan ollut syntynyt; vielä. Ketoon oli ilmestynyt paljon kaikkea pientä vihreää. Jotain on siis tekeillä...  

Tarhakehäkukka myyräkin kiinnostuksen kohteena

 

Ne laajalle levinneen kasvinalut, pieneksi ja pelottavaksikin ristityt,  olivat myös tykänneet kosteasta ja vilakasta kelistä. Olivat ponnistaneet senteillä ylöspäin. Hieman siinä pohdin ja katselin niitä, tutkin jo tunnistettavammaksi kasvaneita varsia ja summasin asioita yhteen. Vaivuin nopeasti epätoivoon ja alakuloon. Siitä päivän kelmeys tuli. Näiden on pakko olla niitä korkeita punakukkaisia kasveja, jotka ovat villiintyneet ympäri tonttia!! Putkilomainen, aavistuksen pehmeä varsi ja juuret eivät ole nimeksikään maassa kiinni. Viime syksynä (2013) kiskoessa täysikasvuisia kukintoja, lähtivät ne helposti pois maasta. Haisivat pahalle ja ampuivat tietysti siemeniä sinne tänne. Mahdoinko tehdä enemmän haittaa? Nyt alkoi kuitenkin taistelu. Perkasimme aluksi yhden penkin. Päätimme kuitenkin tutkia vielä netin sivustoilta, ettei vaan kyseessä ole kasvi, jota ei saa lain puolesta hävittää.

Kotona pötkähdin ruokalevolle ja tutkin Luonnon kaunis pihapiiri (Lumiaro, Laaksonen, Lagerström) kirjaa ja siellä kiinnitin huomiota tekstiin, jossa oli puhetta uhanalaisista lajeista. Tekstissä mainittiin osoite www.ymparisto.fi, josta löytyy tietoa ja opastusta. Päätin tutkia sivustoa ja päädyin sattumalta vieraslaji sivustolle, jossa voi tehdä ilmoituksen havainnosta. Hmm.. tutun oloinen kasvi...  jättipalsami... olisiko sama!!? 

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.39158/show

Kitkettyä jättipalsamia

Kuva syksyltä 2013; jättipalsami

 

Kaikki täsmäävät, havainnotkin osuvat juuri oikealle levinneisyys alueelle. Sivustolla on kartta. Lähetin oman havaintoni kuvien kanssa. Kasvilla ei luontaisia vihollisia. Nyt on. Laji kuuluu Euroopan 100 pahimman joukkoon. Pahan aavistus lienee osunut oikeaan. Helposti leviävä. Vastaan ei juurikaan tullut korulauseita. Ainoa lohtu oli, että siitä pääsee eroon, kunhan jaksaa kitkeä. Onni on helposti lähtevät versot. Tontilla se oli ehtinyt levitä jo aavistuksen metsänkin puolelle, joten kumisaappaat jalkaan. Toimeen on tartuttava ennen siementen syntyä, heti kun mahdollista ja aina kun ehtii ja näkee. Nyt on pidettävä silmät kirkkaana. Häiriköitä en halua! Järjestän molemmille käsille talkoot!


Ei ole puutarhurin elämä helppoa! Juuri kun olet saanut herneen versot esille, niin jostain takavasemmalta tulee lunta tupaan. Vene vuotaa ja toinen käsi äyskäröi ja toinen soutaa. Mieltä kuitenkin lämmitti puolison kommentti kasvimaan muokkaamisesta. Paikallisessa sanomalehdessä oli puutarha-aiheinen lehtijuttu, jossa kasvimaatilkun pitäjä harmitteli rikkaruohojen kitkemisen runsautta. Meillä kasvimaa on ollut jo muutamia viikkoja, eikä kitkettävää vielä ole ollut. Jotain on siis mennyt oikein!

Pikkumiehen herneitä

Lähteet:

Luonnon kaunis pihapiiri ;

(Lumiaro,Laaksonen, Lagerström) 

www.ymparisto.fi