Kesäkuun alkuun tulee lunta tupaan oikein urakalla. Jättipalsami kummitelee joka sopukassa. Siellä täällä näkyy pieniä alkuja. Onni, jos jotain positiivista hakee, niin kasvi on suhteellisen helposti havaittavissa ja kuten edellä blogeissa mainittu, lähtee se juurineen maasta helposti. Kymmenkunta ämpäriä kitkettiin täyteen. Keskittymä on viime syksyä muistellen aronia pensaan luona. Kitketyt räipäleet laitettiin suljettuun muoviastiaan. Tilannetta tarkkaillaan.
Ketoon on ilmestynyt kasvien pienten alkujen lisäksi myös rikkaa. Se ei vielä ole ongelma, enkä myöskään haluaisi mennä jo valmiiden versojen päälle kävelemään, mutta sitäkin tilannetta tarkkaillaan. Rikkoina on sielläkin jättipalsamia ja se on kyllä poimittu heti pois.
Kasvimaa on säästynyt edelleen pahimmoilta rikkakasveilta, mutta myyrä on tullut rohkeammaksi ja tehnyt lähivierailuja. Näinköhän tekee tunnusteluretkiä? Mitä myyrän karkoittamiseen tulee, niin se lienee kaupunkilegendaa. Mitäs olemme tontin ostaneet myyrän tontilta? Silti ensi kerralla saa maistaa valkosipulia. Onpahan sitten jotain yritetty. Tällä kertaa siirsin viipperän myyrän oviaukon juurelle. ihmetelköön sitä.
Nyt on tullut selväksi, että tontti kaipaa alkukesän hetkiin jotain kukkivaa. Aiemminkin ihmettelin jo pelkkää vihreää, kun mikään ei oikein ole kukassa. No, iso osa menee malttamattomuuden piikkiin, sillä onhan nyt jo monia pieniä luonnonkasveja siellä täällä värittänyt maastoa. Silti kaipaan väriä, kuten kotimatkalla tien vieressä kauniin keltaisena ja oranssisena kukkivat kullerot ovat. Kulleron siemeniä meneekin syksyllä maahan; samalla sipuleista saa kevääseen väriä ja siihen onkin panostettava. Nyt on selvinnyt kevään hennon, n 20cm korkean kasvin nimi; Idän sinililja. Kukka on monivuotinen ja sen luvataan leviävän helposti suureksikin matoksi. Nyt kun nurmikonhoito pelaa, niin voisi olettaa, että kasvi pääsisi paremmin leviämään. Kaiken lisäksi se on alkukesän tärkeimpiä perhoskasveja. Siitä saisi kaivattua väriä.
Aiemmin tontti on ollut osittain suuren kuusikon varjostama ja jo nyt ensimmäisenä valoisana kesänä tuntuu, että nurmen pinnasta tulee uusia hieman piilossa olevia kasveja. Samoin mielenkiinnolla odotan auringon vaikutusta nurmikkoon, putkikasveihin ja koko vihersysteemiin.
Alppiruusu on pikkuhiljaa puhkeamassa. Muualla se tuntuu jo olevan kukassa. Tämä alppiruusu on talon varjoisalla reunustalla ja lienee siis sen vuoksi olevan hieman "jäljessä" kavereista. Sitä on ollut mukava seurata, kun edistyminen on ollut sen verran verkkaista, että ehtii mukaan; toisin kuin esim omenapuut, joiden kukinnot menevät nopeasti ohi.
Yläpihan kukkapenkin yksi arvoituksista paljastui ajan myötä narsissiksi. Laji vaan on aivan arvoitus. Internetin kuvaselaamisella päädyin arvelemaan sen olevan Irene Copeland, mutta se on vain arvio. Mutta jääkö se vain yhden kukan puskaksi?
Sieltä täältä on tullut yllättäen kaikenlaista puutarharoskaa lisää ja komposti muuttuu kovaa vauhtia tunkioksi. Sen verran on myös erikokoista oksaa kasaantunut, että päätin yrittää pienen aidan tekoa. Kolme tolpaa pystyyn ja niiden välistä poikittain erikokoisia oksia, niin että kyhäelmä pingottuu jämäkäksi. Aiempaa kokemusta tai ohjeita ei ollut. Olin lopputulokseen tyytyväinen, sillä sain nyt pienen rajauksen maatuvalle jätteelle.
Vasemmalla yläreunassa jättipalsamia. |
Ketoon on ilmestynyt kasvien pienten alkujen lisäksi myös rikkaa. Se ei vielä ole ongelma, enkä myöskään haluaisi mennä jo valmiiden versojen päälle kävelemään, mutta sitäkin tilannetta tarkkaillaan. Rikkoina on sielläkin jättipalsamia ja se on kyllä poimittu heti pois.
Kasvimaasta karannutta |
Kasvimaa on säästynyt edelleen pahimmoilta rikkakasveilta, mutta myyrä on tullut rohkeammaksi ja tehnyt lähivierailuja. Näinköhän tekee tunnusteluretkiä? Mitä myyrän karkoittamiseen tulee, niin se lienee kaupunkilegendaa. Mitäs olemme tontin ostaneet myyrän tontilta? Silti ensi kerralla saa maistaa valkosipulia. Onpahan sitten jotain yritetty. Tällä kertaa siirsin viipperän myyrän oviaukon juurelle. ihmetelköön sitä.
Idän sinililja eli Siperian sinililja |
Nyt on tullut selväksi, että tontti kaipaa alkukesän hetkiin jotain kukkivaa. Aiemminkin ihmettelin jo pelkkää vihreää, kun mikään ei oikein ole kukassa. No, iso osa menee malttamattomuuden piikkiin, sillä onhan nyt jo monia pieniä luonnonkasveja siellä täällä värittänyt maastoa. Silti kaipaan väriä, kuten kotimatkalla tien vieressä kauniin keltaisena ja oranssisena kukkivat kullerot ovat. Kulleron siemeniä meneekin syksyllä maahan; samalla sipuleista saa kevääseen väriä ja siihen onkin panostettava. Nyt on selvinnyt kevään hennon, n 20cm korkean kasvin nimi; Idän sinililja. Kukka on monivuotinen ja sen luvataan leviävän helposti suureksikin matoksi. Nyt kun nurmikonhoito pelaa, niin voisi olettaa, että kasvi pääsisi paremmin leviämään. Kaiken lisäksi se on alkukesän tärkeimpiä perhoskasveja. Siitä saisi kaivattua väriä.
Aiemmin tontti on ollut osittain suuren kuusikon varjostama ja jo nyt ensimmäisenä valoisana kesänä tuntuu, että nurmen pinnasta tulee uusia hieman piilossa olevia kasveja. Samoin mielenkiinnolla odotan auringon vaikutusta nurmikkoon, putkikasveihin ja koko vihersysteemiin.
Pientä tuntematonta sinistä alkukesän ruohikolla |
Alppiruusu on pikkuhiljaa puhkeamassa. Muualla se tuntuu jo olevan kukassa. Tämä alppiruusu on talon varjoisalla reunustalla ja lienee siis sen vuoksi olevan hieman "jäljessä" kavereista. Sitä on ollut mukava seurata, kun edistyminen on ollut sen verran verkkaista, että ehtii mukaan; toisin kuin esim omenapuut, joiden kukinnot menevät nopeasti ohi.
Alppiruusu aloittanut kukinnon valmistelut |
Yhden kukan narsissi; Irene Copeland? |
Sieltä täältä on tullut yllättäen kaikenlaista puutarharoskaa lisää ja komposti muuttuu kovaa vauhtia tunkioksi. Sen verran on myös erikokoista oksaa kasaantunut, että päätin yrittää pienen aidan tekoa. Kolme tolpaa pystyyn ja niiden välistä poikittain erikokoisia oksia, niin että kyhäelmä pingottuu jämäkäksi. Aiempaa kokemusta tai ohjeita ei ollut. Olin lopputulokseen tyytyväinen, sillä sain nyt pienen rajauksen maatuvalle jätteelle.
Risuaita tunkiolle
Lähde: Wikipedia
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti