Olisi mukava saada perhosia pihamaalle ja sitä varten olen herkästi bongannut kirjoja lukiessa perhosbaarin. Päätin ryhtyä tuumasta toimeen, kun luin artikkelia kirjasta Luonnon kaunis pihapiiri: Lumiaro, Laaksonen, Lagerström (Paasilinna). Ohjeet ovat melko helpot; hieman alkoholia, hiivaa, makeaa ja esim. omenaa. Tuoksun pitäisi houkutella niin perhosia kuin muitakin puutarhan pikkuvipeltäjiä, kuten ampiaisia, kimalaisia, kärpäsiä jne...
Vastoin suositeltuja punaviiniä ja kotikaljaa, käytin siideriä. Luulisi toimivan, sillä se on omenapohjaista ja makeaa. Ensin kuorin omenan ja paloittelin sen rasiaan. Perään heitin suht runsaasti fariinisokeria ja siirappia. Käytin valkoista siirappia, mutta tuskin sillä niin väliä? Myös hunajaa voi käyttää. Mukaan hiivaa; hiivan määrän arvioin itse mu-tu tuntumalla. Perään oman tunnon kautta siideri. Ohje neuvoo parin päivän käymisaikaa ja baarin raaka-aine on valmis. Kuplivan liemen tuoksu on jo tässä vaiheessa tyrmäävä, sen paljastaa perheen kissankin ilme.
Yksi vinkki kertoi laittamaan parikin astiaa, ettei liiallista tappelua pääse syntymään ja mielellään tuulettomalle paikalle. Astioina käytän viilipurkkia ja maitotölkin alaosaa. Baariin eli astiaan laitetaan vaahtomuovin tai pesusienen palasia ja astia kaadetaan täyteen käynyttä nestettä niin, että sienen palat tai vaahtomuovi kostuu ja vettyy. Väleihin pujotan vielä omenalohkoja.
Tämä on taas yksi niistä suurista odotuksen aiheista. Olisi hienoa, mikäli pystyi jollain tapaa auttamaan ja viihdyttämään perhosia ja muita vipeltäjiä. Nyt jo tunnen luissa ja nahoissa, kuinka jännittyneenä odotan ensimmäistä asiakasta, mutta samaan hengen vetoon olen hieman skeptinen, sillä perhosten osuus on selvästi vähentynyt viime aikoina, enkä myöskään luota aivan Baarin valmistuksen taitoihin. Kerta on ensimmäinen kun tällaista yritän. Resepti ei ole vaikea, joten uutta yrittämään mikäli jokin menee pieleen. Jälleen kerran vaiva on pieni, mutta palkkio suuri. Kohti suurta tuntematonta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti