lauantai 7. kesäkuuta 2014

05.06.2014 - Nihkeät alppiruusut -

Ei niinkään ruoho, vaan rikkaruoho näyttää tykkäävän kasvaa. Voikukkia tarkkailen myös, etteivät pääse siemenvaiheeseen sopivaa tuulta odottamaan. Kitkemistä siis sekin. Mutta onko voikukka rikkakasvi? Kukkanahan se on melko kaunis ja raikas, pöriläiset tykkäävät ja salaatintekijät. Vähemmän siinä lopulta taitaa rikkaa olla kuin "hyötyä". Itse panostan kuitenkin muuhun kuin voikukkaketoon.


 Olinkin jo unohtanut kuinka mukava on vasta-ajettu nurmi. Tuoksu on raikas ja esim. autolla ajaessa se välillä viivähtää ikkunan ollessa raolla. Herää aistit. Mmm, vastakaadettua nurmea... Tietysti ajettu nurmi myös näyttää mukavalta, vaikka kuinka luonnonmukaisesta pihasta puhuu. Puolustukseksi täytyy todeta, ettei rikkaruohoinen piha aivan täytä luonnonmukaisen pihan tunnusmerkkejä minulle. Voisin enemmän puhua hallitusta kaaoksesta, jota tavoittelen.  

Sen verran iso on piha, ettei yhdellä ajolla koko aluetta saa kaadettua. Juomataukoa huutaa keho ja samalla saa norona virtaavan hien tyrehtymään. Mukavaa kun saa rehellisesti hikoilla! Pyrin väistelemään pihan pintaan ilmestyneitä kukkia sen mukaan kun vain osaan. Sama koskee sammakoita. Kaksi ehti koneen alta pois; toivottavasti siinä oli pihan kaikki sammakot. Tästä jalkapallokentästä nautitaan muutama päivä ja sitten on taas sama näytelmä edessä. Ensi kerralla voisinkin leikkiä länkkäriä ja ratsastaa ruohonleikkurilla auringonlaskuun. Tuskin kuitenkaan laitan stetsonia päähän. Lierihattu riittää. 





Nihkeä alppiruusu
Alppiruusu on saanut kukkansa - no jos ei ihan loistamaan, niin kukkimaan. Saman päivän aamuna oli YLEn Aamu tv:ssä loppujuonto Pasilan Ison pajan alppiruusujen luona ja ne olivat komeassa kukassa. Omat alppiruusut vaikuttivat hieman kuivakoilta ja sen myötä nihkeiltä. Vettä, vettä jos siitä virkoaisivat. Uusi ympäristö saattaa niitäkin hämmentää, sillä syksyllä jouduimme poistamaan huonoimpia oksia. 







Jasmikkeen taimi
Jasmikkeen istuttaminen lienee onnistunut, sillä sen verran se näyttää tekevän uutta alkua. Hyvä, sillä nyt tiettyihin osiin tonttia porottaa aurinko, tuntematta sääliä ja jasmike, n. kolmen metrin varrella, antaisi mukavasti hieman varjoa. Kasva kasva. 



Myyrän torjunta valkosipulilla
Vaikka kuinka myyrää on vaikea torjua, niin silti on yritettävä. Ensin tarjoiltiin herkkusienipurkista lientä ja perään annettiin muutama valkosipulin kynsi hieman avattuna. Silakoita emme halua koloihin laittaa, etteivät houkuttele ylimääräisiä uteliaita, saatika itse nauttisimme silakan tuoksusta. Katsotaan mihin näillä eväillä päästään. Muurahaisia yritän käännyttää suolalla, jonka vinkin poimin jostain keskustelupalstalta. Muutamassa paikassa niitä tuntuu olevan hieman liikaa ja sieltä yritän niitä käännyttää, esim. saunan rappuset. Katsotaan mihin suola pystyy. 







Uudet auringonkukan siemenet lykättiin vielä maahan, tietämättä yhtään ehtivätkö tai pystyvätkö kasvamaan vielä. Ensimmäiset siemenet taisi kärsiä kylmästä ja/tai kuivasta. Niistä ei alkuja ole näkynyt vaikka kuinka tarkasti olemme tihrustaneet. Samaa olen katsellut murattien perään, jotka tuntuvat kasvavan kovinkin verkkaisesti. Vihreys lienee kuitenkin hereillä olon todiste. Onhan tässä toki aikaa, ensimmäistä kesää vasta mennään.

      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti