 |
| Kehäkukka |
Lämpimät kelit tekevät juuri sitä mitä odotin; saavat kasvit kiihdyttämään. Onhan tilanne siinä mielessä mukava, kun ajattelee sitä mistä ryteiköstä kaikki alkoi. Nyt siellä täällä pihalla on kaikkea mukavaa. Sen lisäksi itse valitut kasvit ovat saaneet juurta maaperään. Jopa kehäkukka on herännyt kukinnan alkuun! Se tulee yllätyksenä, sillä kehäkukka vaikuttaa vieläkin pelkältä salaatilta, varsinkin silloin kun se on saanut kasteluvedet niskaan.
Salaatti suuttuu mikäli sitä vertaa kehäkukkaan; ei auta hermostuttaa. Salaatti on ollut suurin ilonaihe ja se on vienyt viherpiiperon sydämen. Kuinka onkaan mukava pestä raikasta, puhdasta ja todella hyvänmakuista salaattia. Nimenomaan salaatin maku on mahtava; vihreä! Bonuksena salaatinlehtien koko, joka on miltei 1:1 hyvän ruisleivän koon kanssa! Kaiken lisäksi salaatin sato on muikean runsas ja se on helppo poimia.
 |
| Jasmike |
Jasmike on juurtunut kun kerta tekee lehteä. Kauniit valkoiset lehdet ja vieno tuoksu. Kasvua jasmikkeella on jäljellä vielä n. kymmenkertainen mitta. Se on ensimmäinen puu, jonka olen koskaan istuttanut. Hyvä valinta - kaunis. Oikeasti jasmike lienee pensas, mutta minun mittapuulla se on puu. Ei olla niin jäykkiä.
Alkukesän kummajaisena ponnistanut perunanvarsi on osoittautumassa ukonkelloksi. Aurinkoisemmilla paikoilla se on ehtinyt kukkaan, kun taas varjon puolella vielä nuokutaan, eikä kukintaa paljasteta. Sopii mainiosti, etteivät kaikki räjähdä yhtäaikaa!
 |
| Lienee ukonkello |
Alppiruusua parjasin tuossa jokin aika sitten, kuinka tylysti kukinnan jälkeen rupsahti ja näytti hapanta naamaa. Liekö napina mennyt perille vai perus ryhdinkorjaus on kyseessä, sillä alppiruusun lehdet ovat tarkemmin katseltuna ryhdikkään oloiset. Kuori näyttää kovalta, ruokaisalta ja vahaisan kiiltävältä. Vihreän väri on kauniin syvää, lumoavaa. Lehdet ovat symmetriset ja varressa kiinni taidokkaan tomerasti. Lehti pidättää esim. vesipisaraa vankalla kädellä.
 |
| Alppiruusu |
Ei kaikki ole kuitenkaan ruusuilla tanssimista tai vasta leikatulla nurmella kirmaamista. Katse levähti hetkisen tien vierustan toisella puolella, avohakkuu alueella ja silmiin osui siellä täällä punertavia kukintoja. Lähemmäksi päästyä selvisi nopeasti, että nämä kukinnot olivat jättipalsameita, jotka olivat jääneet alkukesän savotassa huomaamatta, eikä etäisyyttä ole kuin kymmenkunta metriä! Reilu pari tuntia huhkintaa helteessä, paarmojen purtavina ja tuloksena oli n 3-4 säkillistä palsamin varsia. Paksuimmat varret olivat n. 5 cm kokoisia. Kaikkea ei ojan pohjalta voinut löytää ja homma jatkuu kun varret ovat sen verran korkeita, että ne helposti muun kasvillisuuden seasta erottaa. Samalla olo oli masentuntu, mutta myös "helpottunut", koska löytö oli tehty. Ainoa konsti hävittää tämä vierastuholainen on tinkimätön kitkeminen ja sillä tiellä olemme.
 |
| Jättipalsamia |
Summa summarum - tulos tällä erää positiivinen. Selkeä suunnan vaihto on puutarhassa tapahtunut, eikä hyvälle jatkolle näy estettä. Perunat, porkkanat, herneet, lantut, persilja, mukaanlukien kukat, kedot ja muut murkinat nauttivat kesän lämmöstä ja kasvavat rinta rinnan. Sadonkorjuun aika on kohta käsillä ja se tehdään sekä silmin että kaksin kourin. Rouskis!
 |
| Persilja |
 |
| Kaksi päivänkakkaraa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti