Lipputanko

Kuusen latva
tontilla

Kun tontti loppukesästä 2013 ostettiin oli pihaan jäänyt katkennut n. kuuden metrin mittainen kuusenlatva. Se oli juuri sen verran suora, että siitä saattoi nikkaroida lipputangon. Tanko oli tarkoitus saada jo vuoden 2014 kesään, mutta kummasti se jäi lepäämään katoksen alle. Tämä kesä ja kausi on käynnistynyt ajankäytön vuoksi enemmän projektiluonteisesti ja "aikataulun" kärkipäässä oli lipputangon saaminen juhannukseksi. Ja se onnistui! Nyt pihan paraatipaikalla on hieno valkonen keppi hopeahkon häikäisevällä nupilla.

Aikaisin keväällä sain rungon karsittua ja pidettyä sateilta suojassa. Kuivuttuaan kunnolla ranka repeili ja sitä piti paikkailla. Paikkailut tehtiin mitä tarvis oli. Hieman hiomista ja veistelyä ja vanhoilla työkaluilla kikkailua. Maalikaupasta pohjamaali ja päälle puhdasta valkoista. Se oli yllätys, että lipputangon värille ei ole määritelty mitään tiettyä väriä - siis tangon ei tarvitse olla valkoinen!? 

(maalaa ja kts. http://www.kysy.fi/kysymys/onko-lipputangon-vari-maaritetty-jossakin)

Kuivaa puuta

Valkoinen lipputanko oli  kuitenkin itsestäänselvyys. Valkoinen on juhlava ja samalla puhdas kuin suomalainen luonto. Se sopii hienosti siniristilipun tueksi. Tunnen rinnassa pientä ylpeyttä tangon kotikutoisuudesta. Siinä on jotain Tuntematonta sotilasta ja vaarini käsityöperinnettä. Kirjoitin aiemmin, että lipputanko taitaa olla jokin miesten juttu. Ei se sitä pelkästään ole. Kyllä se ylittää pelkän miehisyyden rajat. Jo pelkkä puhdas tanko on pihassa kaunis ja se olikin pienoinen yllätys. Lipputanko tuo hienon kiintopisteen. Tangon sijaintikin tuppaa olemaan pihan yhdellä tärkeimmistä paikoista.  

Pihalla oli entisen tangon betoni-jalusta jäljellä ja talosta löytyi lippukin, mutta lippu oli tähän tankoon liian suuri. Uusi lippu piti siis ostaa. Etsin lippua viiden metrin tankoon, mutta tutuimmat rauta- ja sekakaupat eivät niin pieniä lippuja myyneet. Käynti Helsingin Lipputehtaan kotisivuilla auttoi. Sieltä löytyi Suomen liput alkaen neli metrisiin tankoihin; tilasin lipun viiden metrin tankoon, reilu 22 euroa ja lippu tuli sopivasti ennen juhannusta. 

Jotain suurta oli ilmassa - juhannus ja uusi lipputanko ja sen päälle puhdas kaivovesi. Olin täpinöissä ja hieman häkeltynyt. Suuri vesieste oli ylitetty ja rinta rottingilla sai jatkaa matkaa, jonka pituutta kukaan ei ole kertonut. Tai esteiden laatua. 

Juhannus

Pienen narutakeltelun jälkeen saatiin hilattua pienen pieni Suomen lippu tangon kärkeen ja näin kakkuun oli saatu mansikka koriste. Herkkä hetki ilman kyyneleitä. Kaunis pieni tanko, pienellä lipulla. Ylpeä isukki.

Tangon valmistuminen on vienyt tietysti aikaa ja osittain energiaa. No, energiat ja ajat siirtyvät seuraavaan projektiin, joka lienee pihavaraston lattian laitto tai varaston seinustalle pienen pesupaikan teko. Siinä ohessa tietysti hoidetaan kasvimaata ja puutarhaa. 

Puutarhan puolella on kehkeytymässä seuraava pidempi projekti, kun juhannuksen jälkeen "terve raivo" on kasvanut rönsyleinikkiä kohtaan. Pikku hiljaa olen päättänyt ryhtyä sotaan ja päättänyt kohdata vastustajan manuaalisesti nyppimällä yksi toisensa jälkeen. Tietäne etukäteen lopputuloksen, mutta olen päättänyt ottaa muutaman erävoiton ennen loppuvihellystä! Uudisraivaaja on jälleen herännyt. Intoa taisteluun on tullut hyvän tuloksen saaneesta jättipalsami -taistelusta, sillä tänä kesänä jättipalsami havainnot ovat jääneet parinkymmenen luokkaan. Nekin havainnot ovat pieniä, nihkeästi kasvaneita palsamin raakileita. Viime kesänä teimme hyvää jälkeä ja se näkyy! 

Juuri TV-uutisissa kerrottiin, että sato on pari viikkoa myöhässä. Niin näkyy. Harsojen alle ei viime päivinä ole edes uskaltanut kurkistaa. Ainoa hyvä puoli hankalasta alkukesästä on se, että mahdollista epäonnistunutta satoa voi perustella huonoilla keleillä. Mutta harmittaahan se, mikäli sato jää edes osittain saamatta.