torstai 2. heinäkuuta 2015

Mieli lämpeää

Kurjenkiekka
Tontin ympärys on vajaan parin vuoden aikana kokenut suuria muutoksia; metsää on kaatunut reunoilta runsaasti ja valoa tulvii tontille niin paljon että portista vuotaa. Samoin "uudisraivaajien" saapuminen kaatamaan putket ja muut rikkapätkät on avannut maaperää. Viime kesänä kasvusto taisi pelkästään totutella ja toipua uudesta tilasta, mutta tälle kesälle on tullut ainankin yksi uusi vanha tuttavuus. Tuntematon viherpehko joka maasta nousi ja kasvoi osoittautui kurjenmiekaksi. Mukava yllätys! Viime kesänä ei mitään havaintoa ja nyt ponnisti kukintaan asti. Todella kaunis, varsinkin ennen kuin napsauttaa kukkansa esiin. Nimensä veroinen.

Kasvimaa on herännyt ryminällä tämän kauden rettelöihin. Suurin piirtein kaikki mitä laitettiin tulee jossain suhteessa. Ainoa hieman nikehtyen liikkeelle lähtenyt on ruusukaali, josta muutama taimi on kuivahtanut. Retiisi on viittä vaille valmis, pinaattia saa poimia pikkuhiljaa, kuin myös salaattia voi alkaa napsia. Ruohosipulin alut saatiin naapurilta ja sitä onkin rapsittu leivän päälle jo jokin tovi. Nam.





Pinaatti

PINAATTI

Pinaatti on tullut tanaksi ja on kauniin syvän vihreäksi. Lehdet ovat suu tuntumassa rapsakoita. Alussa maku on pehmeä, mutta loppua kohden pinaattisuus tulee esille. Jälkimaku on hernehtävä ja täydellinen. Maussa loistaa kasvin vihreys ja herkullisuus. Pinaatti on raakana erittäin ruokaisan oloista - vihreä perunalastu. Kaikin puolin puhtaan oloinen!



Ruohosipuli
RUOHOSIPULI

Ruohosipuli on parhaimmillaan parin millin paksuisena. Maku on hento, mutta selkeän sipulinen. Suu ei jää tunkkaiseksi vaan koko koreutta edustaa puhtaus. Leivän päälle pilkottuna herkullista.







Tukea omille istutuksille tuli kukkatalolla käynnillä, kun siellä sai huomata ettei maissit, avomaankurkut tai jotkut kukkaset sen kummemmin olleet kasvaneet valvotuissa oloissakaan. Se lämmitti mieltä ja epätietoisuuden peikko pyllähti olkapäältä vähintään lanteille asti. Samalla reissulla kyytiin napattiin muutama laventelikasvi, sillä kedossa sattuu olemaan juuri sen verran kuiva pläntti ilman kasvustoa. Lisäksi kasvin pitäisi olla mainio perhoskasvi. Mukaan tuli myös muutama kevätvuohenjuuri, sillä ne varastivat tänä keväänä sydämen kukkiessa siellä täällä pihoissa kauniin keltaisina jo aikaisessa vaiheessa. Syysleimua otettiin sen vuoksi, että kukinta on luvattu aina kuukausille 8 ja 9. Siis väriä ja iloa loppukesään. Taisi olla myös melko edulliset - halvalla sai.


Kovan kritiikin jättipalsami jatkaa siellä täällä kasvamista, mutta erittäin heikoin tuloksin. Se on saatu kuriin. Muutama hento alku löytyy vielä paikoin. Puolesta puhujat pitävät sitä loistavana mehiläisten kasvina ja vastustajat pelkäävät sen valtaavan tiloja ja syrjäyttävän muut kasvit. Kuulumme jälkimmäisiin. Emme halua että yksi kasvi hallitsee seutua. 



Hiljaisella toiveella on kaikki rahat pantu ensi kevääseen ja kesään. Siinä lepää toivo, että viimeisetkin siemenistä kasvatetut ovat saaneet sen verran vankkuutta että jaksavat kukkia. Ei tässä mitään ilotulitusta ole luvassa, mutta edes sen verran että näkisi mihin ja kuinka penkit alkavat lopulta muotoutumaan. Nyt joutuu pähkäilemään ja miettimään mikä kasvi on rikka ja missä kohtaa, kun kasvu on hidasta? Vaikea hoitaa penkkejä. Muodot ovat täysin hakusessa. Sen vuoksi olemme joutuneet hieman oikomaan ja hankkimaan jotain kaupan kautta kasvatettuna. Ei siinä mitään, mutta lopullinen summa nousee kokoajan. Paniikkinappulaa ei ole painettu, mutta ehkä siihen on vahingossa huomaamatta horjahdettu. Paras siis pysyä jonkin aikaa vielä viltillä ja nauttia mainosta kahvista lämpöisestä pullasta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti