maanantai 13. heinäkuuta 2015

Sanojen takaisinvetoa

Pupun tekosia
Niin. Nyt se kani luppakorva tempun teki ja järsi kukan varret sileämmäksi kuin 70-luvun ruohonleikkuri nurmikolla. Jep jep, taannoin kerroin kuinka sen ei niin väliä mitä nämä kani-puput järsivät, mutta nyt hieman hiiltyi paidan hiha. Ei kukkiin saa noin kovalla kädellä koskea! Tasanteelta oli vedetty yhtä sortamenttiä kaikki varret napaan, mutta onneksi muut oli jätetty rauhaan. Nyt tasanne on "miinoitettu" eli laitoin naruaidan, johon tuhrasin folioräipäleet muka pelottelemaan pupuja. Tuhoja oli tehty myös kasvimaalla ja mm. lantut olivat kelvanneet oikein hyvin. Menkää naapuriin, ovat olleet maisemissa pidempään! Ja pupujahan ne oli, sillä papanat oli jätetty todistusaineistoksi.


Folioaita pitää toivottavasti pitkäkorvat loitolla


Nurmen kasvu on taas selkeästi rauhoittunut, mutta toki ajettava se välillä on. Sen tekee mielellään, sillä edelleen tulos lämmittää sydäntä ja mieltä sen verran paljon. Jopa perunapeltomainen nurmialuekin näyttää ajon jälkeen vastalasketulta asvaltilta! Pehmeä hyvä alusta.







Kärhö kurkottaa ylöspäin

Kärhöä on ollut mukava seurata, kuinka se etenee vanhassa kuivuneessa katajassa. Maltillisella liikkeellä se kiemurtelee ja etsii reittiä ylöspäin. Sitä vastoin krassit ovat jääneet liki lähtötelineisiin. Samoin on käynyt esikasvatetuille auringonkukille. Siemenistä laitetut auringonkukat ovat asteen paremmalla tuulella ja niiden varret ovat melko topakat. Keleistä kiinni tekevätkö kukkasetkin... Epäilen.

Tontti on asteen laadukkaampi; tarkoittaa sitä, että se vastaa lähemmin niitä odotuksia, joita on uskaltanut toivoa. Homma etenee. Loppua tälle "hommalle" ei ole määritelty, mutta lienee silloin kun saa istua tuolissa ja napsutella varpaita. Tänään hieman jo harjoittelin kun istuin saunan rappusilla vilvoittelemassa ja popsin tuoreita metsämansikoita vierestä. Mielikuva hienompi, mitä todellisuus, mutta mukavaahan se oli. Vasta-ajettu nurmi hiveli silmiä ja mehiläiset pörrässivät. Jokunen pieni perhonenkin saattoi lehahdella. Västäräkki etsi sattumia ruohonrippeistä. Oli aikaa siintää katsetta sinne tänne ja katse löysi asioita. Näin se menee. Kotiin napsasin tuoretta tilliä. 


Kedon outolintu


Kesän toinen kolmannes on täynnä - huomenna. Alkaa viimeinen komannes eli kauden korjaus. Sadonkorjuuta ja kaikkea mitä muuta on saatu aikaan; mitä luonto on saanut aikaan. Mahdollisesti lämpenevät kelit voivat vielä kiillottaa puutarhahattua sen verran, että jäädään roimasti plussalle tästä kaudesta. Mikäli kesä jatkuu koleana, jäänee luuta hieman käteen. Ei mahda. Ei aina voi voittaa. Vielä on kuitenkin asioita, jotka voi lukea uudisraivauksen listalle. Kohta siihen ei enää voi turvautua.  

  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti